Haluan kasvimaan!

Aamulla puin tyttöselle uuden kirjekuoritunikan päälle. Kaava on Ottobrestä 1/12, koko 92 cm. Ihanan auringonkeltaisen trikoon voitin Vihreitä haaveita blogin arvonnasta lokakuussa. Se oli niin keväinen, että jätin tarkoituksella odottamaan kesävaateinnostusta. Voitin myös kauniin vihreää lankaa, joka on neuloutunut Tomteniksi jo ennen joulua. Lupaan kuvata sen tällä viikolla, niin näette sitten.

Ompeluvimmassa olen ommellut myös Kotivinkin (4/12) ohjeella lelukoreja. Harmaa on ohjeen kokoinen, mutta ompelutekniikalta sovellettu. Siitä tuli liian iso lelulaatikoksi. Se on myös vähän turhan lerpsu kokonsa takia. Värikkäämpi on pienempi (pohja 25x25 cm). Ja juuri sopiva tarkoitukseensa. Kankaina on laatikoista löytyneitä paloja paksumpia puuvilla- ja pellavakankaita. Vahvikkeena ohjeenmukaista huopakoviketta. Materiaaleja löytyy vielä pariin laatikkoon.

Tänään rautakauppareissulta tarttui mukaan mainoslehti, jossa oli juttua kaupunkiviljelystä. Mehän ei asuta kaupungissa, mutta olen suunnitellut tekeväni kaupunkiviljelystä tuttuja kasvatuslaareja kasvimaalle. Kasvimaansuunnitteluinnostus iski todella päälle. Kaivoin heti kaikki puutarhakirjat esille. Tarvitsen kaivinkoneen, kasvihuoneen, miehen tekemään laatikoita ja multaa. Niin ja siemeniä ja taimia. Ai niin ja sulan pihan.

Ulkona

Kesän tai oikeastaan syksyn viimeisiä kukkia. Syötiin todennäköisesti viimeiset vadelmat pensaasta. Laitettiin puiden ympärille verkot jäniksiltä suojaamaan. Naurettiin meidän keltaista maatiaisluumua. Pieni kuin mikä, vaikka kasvanut jo yli 5 vuotta paikallaan. Jostain syystä se on unohtunut verkottaa joka talvi. Ja joka talvi jänikset ovat sillä herkutelleet. Jänisten bonsaipuu.

Talvi ei ole vielä tullut, mutta olen ajatuksissani jo ensi keväässä ja kesässä. Mietin mitä teen sitten. Ainakin yhden uuden kukkapenkin keinun viereen heinikon tilalle. Kasvimaan perustaminenkin olisi ihanaa, mutta se on iso projekti. Tarvitaan kaivinkone ja vaikka mitä.  Kasvimaan reunaan haluaisin kasvihuoneen suojaamaan pohjoisilta tuulilta. Kohopenkit ja vesisäiliö. Katsotaan sitten.



Eilen poimittiin vadelmia

Meillä on todella ihania puutarhavadelmia. Ne ovat jotain vanhaa lajiketta, jotka ovat kulkeutuneet meille muutaman mutkan kautta. Marjat ovat suuria, kauniita, erittäin hyvän makuisia. Ne ovat vielä satoisia ja tuotteliaitakin uskomattoman pitkälle syksyyn. Lähes joka toinen päivä olemme niitä pomineet. Vieläkin on tulossa.

Kuvat ovat eiliseltä, tänään on satanut koko päivän.

Tänään minä olen keskittynyt talvitakin ompelemiseen. Se ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Viluisena ajattelin laittaa kunnon vuoren. Laskeskelin, että mahdollisimman paksu tikkivuori ja mahdollisimman paksu thinsulate vanu yhdessä takaisivat lämpimänä pysymisen. Vuoresta tuli niin paksu, ettei se mahdu päällikankaan sisään. Nyt minulla on valmis vuori ja valmis päällikangas eli siis kaksi takkia tulossa.

Lokakuu

- Ensimmäinen, kovasti odotettu kosmoskukka aukesi. Nuppuja on kovasti. Toivottavasti niitä ehtii aueta lisää.
- Tyttönen söi 10 vadelmaa pensaasta. Niitä on syöty lähes päivittäin tähän asti. Satoa saattaa tulla edelleen.
- Matontamppaustelineen alle tehty laatoitus on melkein valmis. Ja tehty kaikkien laatoituksen sääntöjen vastaisesti. Maton tamppaustelineen alunen saa olla epätasainen ja elävä. Siinä on itsetehtyjä laattoja, ostettuja laattoja, kahdenlaisia tiiliä ja kiviä. Vielä pari kärryllistä hiekkaa ja sitten se on valmis.
- Nyt on aika ruveta miettimään, mitä pihalla tuli tehtyä ja mitä tekesi mieli tehdä ensi kesänä.

Tänään

- Perunat ovat todellakin kasvaneet silmissä. Kasvattavatkohan vain vartta vai myös mukuloita?
- Olen nautiskellut kissoista.
- Pihalla kaikki näyttää ylikasvaneelta ja villiintyneeltä, paitsi yrttipenkki. Se näyttää musta hyvältä.
- Oreganoa pitäisi laittaa kuivumaan.
- Kävimme katsomassa ihan läheltä hevosia tyttösen kanssa. Tyttönen tietää, että ne on pruut.
- Tyttönen osaa jo monen monta monta sanaa. Viikossa on oppinut kolme uutta: auto, vauva, kukka.
- Ihmettelin, että kuinka noin pienellä voi olla tuollainen uhma.
- Raivoon saattaa vaikuttaa myös tulossa oleva hammas.

MUSTIKOITA

Ihan pakko oli tulla vielä kertomaan tänään, että meidän pihalla on ihan tosi paljon kypsiä mustikoita!

Raitatoppi ja satunnaisia kuvia tältä päivältä

Raitatoppi valmistui muutama päivä sitten. Eilen se oli päällä Turussa. Edestä se näyttää hyvältä, sivuilta ja takaa ei niinkään. En ole läheskään niin hyvä virkkaamaan, kuin neulomaan. Sivujen ja takaosan suoran yläreunan muotoilu oli vaikeaa. Sivuilta raidat eivät kohtaa ja takaosa lerpsottaa. En anna sen kuitenkaan haitata. Enhän niitä itse näe.

Ohje on Hanna Välitalon Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua kirjasta. Langat ovat ilmeisesti ohjetta ohuempia. Valkoinen on kotiväkeä ja keltainen tallinnasta Karnaluksista muutama vuosi sitten hamstraamaani ilmeisesti Tsekkiläistä Katka nct puuvillalankaa. Käytin 3 mm koukkua kuitenkin, mutta pinnasta tuli aika harva. Ja onhan se aika paljastava muutenkin. En kehtaisi käyttää ilman toppia alla. Hieman isokin se on, joten toppi alla tekee ihan hyvää. Tosin tällaisilla helteillä kerrospukeutuminen on tukalaa.

Tänään kuvat ovat yli tai alivaloittuneet. Liian kuumaa kameran säätämiseen. Perunat tykkäävät helteestä ja kasvavat melkein silmissä. Afrikkalaiset kukat taas ovat jostain syystä lopettaneet kukkimisen.

Rai rai eli thaimaalainen pyttipannu

Tänään meillä on syöty pientä luomu vesimelonia ja rai raita. Vesimelonin siemenet tarttuvat jalkapohjiin lattialta kävellessä.

Useampi vuosi sitten olin pitkällä lomalla Thaimaassa. Siellä jokaisen ravintolan - hienon hotellin ja piskuinen katukeittiön - listalta löytyi Fried rice. Paikalliset lausuivat sen rai rai. Matkan jälkeisen riisi inhotuksen hävittyä olen kotona tehnyt silloin tällöin tuota herkkua.

Rai rai

Aina mukana:

kypsää jämä riisiä

inkivääriä

valkosipulia

soijakastiketta

öljyä

Ja sitten lisäksi mitä kaapista löytyy esim:

porkkanaa

sipulia

paprikaa

tofua

pakaste herneitä

kikhernejauhoja + vettä tai muna

Pilko mukaan tulevat ainekset. Kuumenna öljy isolla pannulla tai vokissa. Lisää inkivääri, valkosipuli ja pilkkomasi ainekset. Jos käytät kikhernejauhoja tai munaa, niin sekoita sekin mukaan tässä vaiheessa. Paista kaikkia aineksia hetki. Lisää joukkoon riisi ja soijakastike. Paista vielä hetki. Kasvikset saavat jäädä mukavan rapsakoiksi.

Minun liian (?) myöhään astiaan istutetut perunat ovat jo taimella. Jännittävää.

Perjantai ilta

Yllättäen nousi kova tuuli. Jyristessä ja salamoidessa kiirehdimme sisään. Sitten satoi kaatamalla vettä. Se kaikki kesti alle kymmenen minuuttia. Kesän ensimmäinen ukkonen.

Sateen jälkeen kaikki näytti erilaiselta. Värit olivat voimakkaampia. Ilmaki oli raikas ja kostea. Kuvasin ja kuvasin. Isona minusta voisi tulla kukkakuvaaja.  Ensimmäinen ammattihaaveeni oli kivvesmies, sitten tarhan täti. Jossain välissä tulivuoritutkija, meribiologi, kasvibiologi ja kehrääjäkin.

Kukkia kuvatessa muistelin kahta matkaa Virossa. Ihana rannikko kukkaniittyineen. Ja majapaikkamme läheisestä ravintolasta haetut valkosipulileivät.

Küüslauk leib

margariinia (mitä enemmän sitä parempi)
valkosipulia reilusti
kuivunut ruisleivän käntty

Ruisleipä leikataan suupaloiksi. Valkosipuli hienonnetaan. Paistetaan pannulla, kunnes leipä on rapeaa.

Pihalla

Meidän pihalla tapahtuu koko ajan. Mies rakentaa uusia ulkoseiniä yläkertaan. Minä tee pihahommia ja tyttönen auttaa.

Keväällä tein listan, mitä kaikkea suunnittelin pihalla tekeväni. Osa suunnitelmista on muuttunut, osa toteutettu ja osa päätetty unohtaa.

- Hevosen kakkaa hain 10 jätesäkillistä ja levitin. Enemmänkin olisi uponnut pihalle, mutta uutta satsia ei jaksettu hakea. Ensi keväänä sitten.
- Tamppaustelineen alunen on jyrsitty ja tasoitettu. Laatatkin ladotaan paikoilleen, kunhan rakennustelineet puretaan pois.
- Kivikkopenkkiin en ole löytänyt iisoppia taimikaupoista, mutta talvella kuolleen ketoneilikan tilalle ostin uusia.
- Alppiruusun tilalle ostin ihanan revontuli atsalean. (kuvassa)
- Puutarhakeinun alunen on uudistettu ja sen viereen tein toissapäivänä kukkapenkin. Istutin siihen myös piippuköynnöksen, joten siihen pitää saada nyt tuki, jota vasten kiivetä. Olen aina ihaillut piippuköynnösten lehtiä.
- Iirispenkki uudistettu
-Yrttispiraalirakentui, mutta ovaaliksi ei spiraaliksi. Vielä siellä olisi muutamalle yrtille tilaa.
- Yrttien viereen istutin ruokohelpiä ja neidontatarta. Kummankin pitäisi levitä kamalasti. odotan sitä kovasti.
- Mies rakensi miulle äitienpäivälahjaksi pyykkitelineen. Sen alus pitäisi laatoittaa. On todella ärsyttävää, kun puhtaat pyykit putoavat hiekkaan.
- Kesäkukatkin olen melkein istuttanut. Valkoiseen posliinivatiin istutetuille sinimailasille ja köynnöskrasseille kävi huonosti. Kuorisaiset tulivat ja söivät ne kokonaan. Harmaata haituvaa jäi jäljelle.

Kesällä on niin mukavaa, kun on oma piha.

Eilen ja tänään

Lisäsin nuo kuvat eilen tyttösen päiväunien aikaan. En ehtinyt kirjoittaa mitään, kun kutsu kuului jo ulkoa. En muista enää, mitä aikomuksenani oli kirjoittaa. Tuskin se mitään maailmaa mullistavaa oli.

Tänään olemme eläneet ulkona melkein koko päivän, sisällä käydään vain syömässä. Mies rakentaa yläkerran ulkoseiniä uusiksi. Me tyttösen kanssa teemme mitä, mieleen juolahtaa. Katselemme rakentajaa, tuoksuttelemme sireeneitä,  keinumme, teemme pihahommia, poistamme ohdakkeita ja minä virkkasinkin hieman.

Innostuin eilen aloittamaan uuden kesätopin. En ole ennen virkannut vaatetta itselleni. Olen kuitenkin ihaillut tuota ohjetta siitä asti kun sain kirjan lahjaksi. Kaivelin laatikoista sopivia lankoja ja aloitin. Keltainen on kaunista. Virkkasin siitä talvella tyttöselle mekon. Se olisi oikeastaan kaivannut kaverikseen luonnonvalkoista lankaa, tuo valkoinen on liian valkoista.

Aloitin uuden työn, vaikka edellisetkin ovat viimeistelemättä. Tiilinpunainen tunika ja keltainen villatakki itselle. Punainen mekko virkatulle kissalle. Lauantaina sen pitää olla valmis, sitä ennen siihen pitää ilmestyä mustia pilkkuja. Ehkä sitten seuraavana sadepäivänä valmistuu nuo omatkin neuleet.

Minulla taitaa olla keltainen kausi, ensimmäistä kertaa elämässäni.