28.6.2011

Rai rai eli thaimaalainen pyttipannu





Tänään meillä on syöty pientä luomu vesimelonia ja rai raita. Vesimelonin siemenet tarttuvat jalkapohjiin lattialta kävellessä.

Useampi vuosi sitten olin pitkällä lomalla Thaimaassa. Siellä jokaisen ravintolan - hienon hotellin ja piskuinen katukeittiön - listalta löytyi Fried rice. Paikalliset lausuivat sen rai rai. Matkan jälkeisen riisi inhotuksen hävittyä olen kotona tehnyt silloin tällöin tuota herkkua.

Rai rai

Aina mukana:

kypsää jämä riisiä
inkivääriä
valkosipulia
soijakastiketta
öljyä

Ja sitten lisäksi mitä kaapista löytyy esim:
porkkanaa
sipulia
paprikaa
tofua
pakaste herneitä
kikhernejauhoja + vettä tai muna

Pilko mukaan tulevat ainekset. Kuumenna öljy isolla pannulla tai vokissa. Lisää inkivääri, valkosipuli ja pilkkomasi ainekset. Jos käytät kikhernejauhoja tai munaa, niin sekoita sekin mukaan tässä vaiheessa. Paista kaikkia aineksia hetki. Lisää joukkoon riisi ja soijakastike. Paista vielä hetki. Kasvikset saavat jäädä mukavan rapsakoiksi.

Minun liian (?) myöhään astiaan istutetut perunat ovat jo taimella. Jännittävää.

26.6.2011

Juhannusmatka









Perjantaina pakkasimme auton ja ajoimme täältä etelästä 500 kilometriä savoon sukulaisiin. Pisin automatka, jonka olemme perheenä tehneet.

Perillä veneilimme kokolle. Tutkimme Salpalinjalla sijaisevia bunkkereita. Olimme ja nukuimme. Vietimme rauhallista juhannusta.

22.6.2011




Kirja ei unohtunutkaan mökille, niin kuin kuvittelin. Löysin sen tyttösen kuravaatekassista. Luin sen melkein samantien loppuun. Se oli Kjell Westön Älä käy yöhön yksin. Raskausaikana, kun aloitin kirjan, en jaksanut lukea sitä loppuun. Nyt tykkäsin siitä kovasti.

Päätin antaa mahdollisuuden toisellekin kirjalle, joka jäi minulta kesken raskausaikana. Se kertoi useamman naissukupolven elämästä Afganistanissa. Ymmärrän hyvin, että se jäi silloin kesken. Tarina ei ollut millään muotoa kaunis, lähinnä kamala. Mutta kiinnostava ja hyvin kirjoitettu. Onneksi loppu oli onnellinen, vaikka niin tuskin tapahtuisi todelliuudessa. Ahmin senkin kirjan. Samalla ihmettelin, miten hormoonit voivat vaikuttaa kirjamakuunkin.

Suosittelen kumpaakin, mutta jos etsit kevyttä kesälukemista, niin nämä eivät ole oikeita kirjoja. Etenkään jälkimmäinen.

Ajattelin tänään lähteä pitkästä aikaa kirjastoon. Lainaan sieltä itselleni jotain kepeää ja kesäistä noiden kirjojen vastapainoksi.

(Tahtojen taistelu on jatkunut tänäänkin, mutta myös bloggerin kanssa. Olen yrittänyt melkein koko päivän lisätä noita kuvia. Kommentoida en voi googletilin kautta vieläkään, kuin joihinkin blogeihin.)

20.6.2011

Tahtojen taistelua





Päiväni täyttyvät nykyään tahtojen taistelusta. Tyttönen tahtoo jotain ja minä toista. Tyttönen tahtoo hakata ikkunoita, heiluttaa lamppuja, juoda lintujen altaasta, juosta tielle, kiivetä ikkunasta, tyhjentää kukkaruukkuja, kiivetä todella korkealla ja leikkiä kameralla. Minä olen toistaiseksi vahvempi (saan kannettua pois) ja ovelempi (katso tuolta tulee kissa) ja siksi voitan nämä taistot. Tulevaisuudessa voi olla toisin sen verran vahva on hänen tahtonsa.

Miehenkin kanssa meillä oli tänä iltana tahtojen taistelu ja jonkinlainen ideologinen keskustelu. Kasattiin talvella ja keväällä talosta tyhjennetyistä tavaroista viimeistä jätekuormaa. Minä halusin päästä eroon isosta laatikollisesta miehen ja sen isosiskon vanhoja lukion oppikirjoja. Mies empi, ei kuulemma muista niitä asioita enää. Kukapa muistaisi, en minäkään muista. Ei kai tarvitsekaan, nykyäänhän kaiken tiedon löytää netistä nopeasti ja paljon kätevämmin kuin vanhoista oppikirjoista. Mutta sitten aloimme keskustella siitä oliko noita asioita oikeastaan turha opiskella, kun ne ovat unohtuneet.

Minä olen koulutusoptimisti, ehkä se on väistämätöntä koulutuksellani. Mielestäni yleissivistys ei mene koskaan hukkaan. Jos minun olisi pitänyt lukioon mennessäni päättää, mille alalle suuntaudun, olisi minulta ehkä sulkeutunut ovia jatkokoulutuksessa. Olisin valinnut vain taide- ja humanistisia aineita. Ensimmäinen opsikelupaikkani yliopistossa oli kuitenkin matemaattis-luonnontieteellisessa tiedekunnassa.  Laaja yleissivistävä koulutus paitsi avaa mahdollisuuksia, niin se toivottavasti myös avartaa ihmisen ajatusmaailmaa ja maailmankatsomusta (vaikka kyllä niitä muunkinlaisia esimerkkejä löytyy).

Tämän päivän taistot minä voitin. Kirjat lähtevät ja tyttönen nukkuu turvallisesti sängyssä. Millaisia taistoja huominen tuo tullessaan?

( Ai niin pakolliset kukka- ja remonttikuvat. Olohuoneen lattia on maalattu kertaalleen.)

17.6.2011

Unohduksia ja sadonkorjuuta



Kävimme tyttösen kanssa katsomassa äitiäni mökillä. Unohdin ottaa reissuun kameran. Mökiltä unohdin ottaa mukaan puhelimeni ja kirjani. Enemmän harmittaa tuo kirjan unohtaminen. Olin juuri päässyt hyvään vauhtiin lukemisessa, pitkästä pitkästä aikaa. Saan puhelimeni viikon kuluttua takaisin. Luulen pärjääväni viikon ilman puhelinta mainiosti.

Eilen pääsimme maistelemaan sinimarjakuusaman marjoja ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Raakoina ovat aika happamia, mutta kypsinä maistuvat aivan mustikoilta. Ihanaa, että näin aikaisin saa jo korjata satoa.

Päiväteeni tein Kiinasta tuliaisena saamasta teeruususta. Ihana. En ollut kokeillut aikaisemmin. Olin säästellyt tuota kaapissani jo hyvän aikaa. En raaskinut käyttää. Hyvää teetä tuli. Pitää varmaan etsiä näitä Suomestakin.

13.6.2011

Kun vielä oli kuuma





Perjantaina hirvessä helteessä kävin Helsingissä. Ensin menin tapettikauppaan, jossa huomasin valinneeni olohuoneen tapetiksi trendikkään. Tapetti on ollut niin suosittua, että se oli tehtaaltakin loppu. Uusi erä valmistuu kahden tai kolmen viikon kuluttua. Sitten työläisasuntomuseoon, joka ei ollutkaan auki. Sen kaupassa onnistuin pistäytymään ja ostin lajitteluohjeet. Oikeastaan ei edes harmittanut, ettei museo ollut auki. Toisen kerran sitten, viileämpänä päivänä. Loppupäivän vietin varjossa, kaverin puutarhassa ihailemassa kukkia ja lapsia.

Viikonloppuna hoidin kukkiani ja istutin lisää kesäkukkia ruukkuihin. Ompelin vaunuihin pehmusteen. Varastoista löytyneitä kankaita, kolme kerrosta vanua ja napinlävet turvavöiden kohdille. Otimme myös veneen talviteloilta käyttöön. Ajelimme saareen, istuimme, grillasimme ja katselimme kuinka tyttönen kylpi kallionkolossa. Juuri sopivassa, yksivuotiaan kokoisessa altaassa. Yhtäkkiä huomasimme vierestä nousevan vesitason. Hassu, vähän kuin lentävä vene.

Nyt ulkona on 14 astetta lämmintä ja sataa vettä. Se tuntuu ihanalta. Joskus kesällä se voisi masentaa, mutta nyt ei lainkaan.

10.6.2011

Perjantai ilta













Yllättäen nousi kova tuuli. Jyristessä ja salamoidessa kiirehdimme sisään. Sitten satoi kaatamalla vettä. Se kaikki kesti alle kymmenen minuuttia. Kesän ensimmäinen ukkonen.

Sateen jälkeen kaikki näytti erilaiselta. Värit olivat voimakkaampia. Ilmaki oli raikas ja kostea. Kuvasin ja kuvasin. Isona minusta voisi tulla kukkakuvaaja.  Ensimmäinen ammattihaaveeni oli kivvesmies, sitten tarhan täti. Jossain välissä tulivuoritutkija, meribiologi, kasvibiologi ja kehrääjäkin.

Kukkia kuvatessa muistelin kahta matkaa Virossa. Ihana rannikko kukkaniittyineen. Ja majapaikkamme läheisestä ravintolasta haetut valkosipulileivät.

Küüslauk leib

margariinia (mitä enemmän sitä parempi)
valkosipulia reilusti
kuivunut ruisleivän käntty

Ruisleipä leikataan suupaloiksi. Valkosipuli hienonnetaan. Paistetaan pannulla, kunnes leipä on rapeaa.

8.6.2011






Kuuman päivän iltana on ihana huomata, että on viileää. Järjestellä tavarat vielä suojaan ja mennä sisälle juomaan iltateetä.

Teetä juodessa parantelin viikonloppuna pienemmältä serkkutytöltä lahjaksi saamani korun. Koru on itse tehty ja se oli omatekoisessa paketissa. Koru on liikuttava ja kaunis, mutta liian herkkä käytettäväksi. Vaihdoin narun saman väriseen ehjään. Huomenna laitan sen kaulaan. Vaatteet valitsen koruun sopiviksi. Yleensä teen toisinpäin.

Juhannuspioni kukkii jo. Siitäkin huomaa, että alkukesä on ollut lämmin. Pihalla kukki tänään myös afrikkalaiset kukat. Kesäinen virkkaus houkuttelikin niin paljon, etten malttanut odottaa viikonloppuun. Olen todella huono lukemaan virkkausohjeita. Onneksi netissä ohjataan melkein kädestä pitäen.

6.6.2011

Tänään halusin tehdä




Aamulla makasin sängyssä, katselin kaunista aamua ulkona ja mietin, mitä kaikkea pitäisi tehdä, muttei oikeastaan huvittaisi. Päätin, että tänään on päivä, jona teen vain asioita, jotka huvittavat (paitsi pyykit piti levittää, kun olin ne jo ehtinyt laittaa pyörimään).

Aamupalaksi söin mansikkajugurttia, koska teki mieli. Tyttösellekään en keittänyt puuroa, sai sekin vaihteenvuoksi jugurttia.  Sitten otin viltin, kaksi tyynyä, kameran sekä virkkuun kainaloon ja lähdin ulos. Istuin, virkkasin ja annoin tyttösen vaellella vapaasti. Toivoin, ettei keksi kiivetä naulaiseen lautakasaan.

Kuvasin vain ihanimpia: tyttöstä ja kukkia. Kissojakin olisin kuvannut, jos olisivat näyttäytyneet. Helle on ajanut ne piiloon viileään.

Tutkin kukkia penkeissä. Huomasin osan lehtoakileijoista olevan kerrottuja. Itsestään ovat meille ilmestyneet ja nyt tehneet kerrottuja jälkeläisiä. Tällaisia kukkia saisi levitä lisääkin. Juhannuspionikin kukkii pian. Yleensä se on kukkinut täsmällisesti juhannuksena.

Vilttiä siirsin auringon perässä. Istuessani haaveilin kesäisen värisestä virkkauksesta ja uusista ruusupensaista. Ehkäpä toteutan haaveeni ensi viikonloppuna.

Ruuaksi lämmitin eineksiä pakasteesta ja iltapalaksi leivoin raparperipiirakan. 

Blogger ei ole antanut minun kommentoida blogejanne muutamaan päivään, mutta en anna senkään häiritä hyvää päivää. Tämä oli kotiäidin kesäloma, huomenna on pakko taas palata arkeen.

5.6.2011

Pihalla






Meidän pihalla tapahtuu koko ajan. Mies rakentaa uusia ulkoseiniä yläkertaan. Minä tee pihahommia ja tyttönen auttaa.

Keväällä tein listan, mitä kaikkea suunnittelin pihalla tekeväni. Osa suunnitelmista on muuttunut, osa toteutettu ja osa päätetty unohtaa.

- Hevosen kakkaa hain 10 jätesäkillistä ja levitin. Enemmänkin olisi uponnut pihalle, mutta uutta satsia ei jaksettu hakea. Ensi keväänä sitten.
- Tamppaustelineen alunen on jyrsitty ja tasoitettu. Laatatkin ladotaan paikoilleen, kunhan rakennustelineet puretaan pois.
- Kivikkopenkkiin en ole löytänyt iisoppia taimikaupoista, mutta talvella kuolleen ketoneilikan tilalle ostin uusia.
- Alppiruusun tilalle ostin ihanan revontuli atsalean. (kuvassa)
- Puutarhakeinun alunen on uudistettu ja sen viereen tein toissapäivänä kukkapenkin. Istutin siihen myös piippuköynnöksen, joten siihen pitää saada nyt tuki, jota vasten kiivetä. Olen aina ihaillut piippuköynnösten lehtiä.
- Iirispenkki uudistettu
-Yrttispiraalirakentui, mutta ovaaliksi ei spiraaliksi. Vielä siellä olisi muutamalle yrtille tilaa.
- Yrttien viereen istutin ruokohelpiä ja neidontatarta. Kummankin pitäisi levitä kamalasti. odotan sitä kovasti.
- Mies rakensi miulle äitienpäivälahjaksi pyykkitelineen. Sen alus pitäisi laatoittaa. On todella ärsyttävää, kun puhtaat pyykit putoavat hiekkaan.
- Kesäkukatkin olen melkein istuttanut. Valkoiseen posliinivatiin istutetuille sinimailasille ja köynnöskrasseille kävi huonosti. Kuorisaiset tulivat ja söivät ne kokonaan. Harmaata haituvaa jäi jäljelle.

Kesällä on niin mukavaa, kun on oma piha.