30.12.2010

Taidetta ja telomisia




Huonoja kuvia tyttösen tekemistä hienoista taideteoksista. Kaksi ylintä, kehystettyä tyttönen teki värikylvyssä. Ne ovat melko isoja, kokoa A2. Alin tehtiin kotona ja on A4 kokoinen. Alinkin kehystettiin kuvan ottamisen jälkeen. Nämä annettiin kaikki joululahjoina pois. Meillekin jäi muutama odottamaan kehystystä.

Kuvani heijastuu taulujen laseista. Puolilta päivin ja yöpaidassa. Viime aikoina on taas väsyttänyt enemmän. Olen myös telonut itseäni kovasti. Ranne on ollut jo pidempään kipeä. Yhtenä yönä se napsahti nostaessani tyttöstä. Sen jälkeen se on ollut vielä kipeämpi, sillä ei voi tehdä muuta kuin neuloa. Muutama päivä sitten törmäsin pyykkitelineen kanssa seinään, mistä seurasi kuhmu ja mustelma otsaan. Tänään löin varpaani lattialla olleeseen leivinkiveen. Se taisi murtua. On sininen, eikä jalalla voi oikein astua. Kannattaisi kai mennä lääkäriin, mutta näin päivystysaikaan ei viitsi. Pitäisi lähteä niin kauas. Ensi vuosi ei voi kuin alkaa paremmin!

Parempaa uutta vuotta teillekin!



27.12.2010

Apinapuku



Tyttösen serkun oli saatava joululahjaksi apinapuku. Hyvissä ajoin aloitin ompeluprojektin, mutta silti sain viimeisteltyä sen vasta aatonaattona. Etuosan karvat hangoittelivat vastaan. Puvusta tuli huvittava, mutta saajalleen mieluisa. Paketti järjestettiin ensimmäisten avattavien joukkoon, sillä paketeista etsittiin vain sitä. Kun serkkutyttö oli saanut puvun päälleen, malttoi hän keskittyä loppujen lahjojen avaamiseen.

Kaava leijonapukuun löytyi Suuresta käsityölehdestä, tekominkkikarva omasta varastosta ja ruskean velourin ostin pukua varten. Naamariin sain inspiraation etsystä mekkojen esittelykuvista ja kaavan piirsin ystävän lapsen naamarista. Sen vaaleanpunainen kangas oli kyseisen serkkutytön vanhasta, tahraisesta bodysta. Onneksi leijonan ja minkin risteytys voi näyttää myös apinalta. Paketissa oli myös pilailukaupasta ostettu apinanaamari, joka nauratti aikuisia, mutta pelotti lapsia.

21.12.2010

Perjantaina päivä on jo minuutin pidempi



Olimme tänään työpaikallani joulukahvilla. Pomolla oli hyviä uutisia. Näillä leveysasteilla päivä on perjantaina jo minuutin pidempi! Sen minuutin voisi käyttää vaikka valokuvaamiseen. Salamalla tulee niin rumia kuvia.

Pöllötunika valmistui jouluksi. Malli on oma ja neulottu ylhäältä alas yhtenä kappaleena. Pöllöt ovat ravelrysta löytyneestä Owl baby vestistä. Silmät tein kirjomalla. Lankana on joskus ylijäänyttä Sirdarin Baby bamboota ja puikot kokoa 4 mm. Helma olisi voinut olla hieman leveämpi, mutta tykkään tästä kyllä kovasti. Jouluna tämän kanssa puetaan tyttöselle trendikkäästi haaremihousut. Ompelin itsellenikin uuden hameen. Nyt kelpaa juhlia.

20.12.2010

Politiikkaa



Ensi kevään eduskuntavaalit nostavat näköjään jo kovasti päätään. Viikonloppuna kyläilin hyvän ystäväni luona, joka on vaaleissa ehdolla. Harmikseni kuulun eri vaalipiiriin.Vaalikiireet olivat siellä jo kovasti alkamassa.

Mutta ovat ne näköjään alkaneet jo muuallakin. Hämmästyksekseni sain tänään eräältä kansanedustajalta, joka ilmeisesti on myös kollega, joulutervehdyksen. Mukana seurasi kirje, jossa hän kertoi, mitä asioita on tehnyt koulutuksen ja varhaiskasvatuksen eteen tällä vaalikaudella. Kovasti aikaisin äänestäjien kalastelu on aloitettava.

En oikein tiedä miten suhtautua tuollaiseen lähestymistapaan. Taidan kokea sen  liian henkilökohtaiselle alueelle tulemiseksi. Seuraan politiikkaa, äänestän ehdottomasti ja otan vaalien alla selvää ehdokkaista. Mutta. Haluan ottaa itse selvää. En pidä tuputtamisesta. En itsekään tuputa ajatuksia ja aatteitani muille (paitsi hieman tuossa yllä :)). Toisaalta uutisissa on ollut, että jotkut puolueet lähtevät vaalien alla soittelemaan ihmisten ovikelloja. Parempi kai tuo nimellä, ammatin perusteella lähetetty joulutervehdys on kuin ovikellon soittaminen. En tiedä, pitää vielä miettiä ja sulatella asiaa.

No en minä tuota kansanedustajaa jokatapauksessa äänestäisi. Väärä aatteet ja väärä puolue. Minä keskityn nyt jouluisten tähtien askartelemiseen.

10.12.2010

8 kk ja19 päivää




Viime viikkoina meidän elämä on ollut helpompaa. Olemme nukkuneet paljon paremmin. Minuun on silti iskenyt jokin talvilaiskuus. Maleksin kotona, en viitsi avata tietokonetta enkä edes laittaa autoa lämpenemään, että pääsisi ihmisten ilmoille. Elämä on silti nyt sellaista, kuin kuvittelin sen vauvan kanssa olevan. kahdeksan kuukautta kesti, että päästiin tähän pisteeseen.

Tyttösen refluksi taitaa olla ohi. Siihen ja nukkumiseen taisi eniten vaikuttaa osteopaatilla käyminen. Kävimme sairaalassakin tutkimuksissa, mutta niissä ei ilmennyt mitään. Kun kerroin lääkärille vaivojen helpotettua käytyämme osteopaatillla, hän katsoi minua huvittuneena. Oikeastaan en ihmettele, vähän humpuukilta se minustakin tuntui. Ja ihan sama, mitä lääkäri minusta ajattelee. Pääasia, että vaivat vähenivät.

Emme me toki vieläkään nuku loistavasti. Joka yö herätään vähintään kolme kertaa, mutta parannus on suuri. Pahimmillaan heräsimme yössä 16 kertaa. Luulen, että tämän heräilyn voi laittaa tyttösen temperamentin piikkiin. Nähtävää, koettavaa ja maisteltavaa on niin paljon, ettei millään malttaisi nukkua. Kiire kokea on kova. Tänään tyttönen otti ensimmäisen hapuilevan askeleen. Hampaitaan pesevä äiti oli niin kiinnostavan näköinen.

Jouluvalmistelut etenevät hitaasti, mutta varmasti. Suurin osa joulukorteista on valmiina ja kuorissa. Lahjat ovat melkein valmiita. Tyttöselle juhlavaatteet tehtynä ja hankittuna. Joulusuunnitelmatkin ovat melkein selvillä. Miten te vietätte joulua? Me olemme luultavasti mummolassa ja tyttösen serkuilla.