Turussa kesäkuun viimeisenä

Eilen lähdimme tyttösen kanssa päiväreissulle Turkuun. Olen aikoinani asunut kuusi vuotta siellä ja tykkään kaupungista kovasti. Siellä asuvat hyvät kaverit, joiden kanssa päivää oli mukava viettää. Ïson osan päivästä vietimme Raunistulassa, mutta teimme myös retken keskustaan.

Menimme keskiaikamarkkinoille, jotka ovat siellä vielä viikonlopun ajan. Markkinoilla oli kuitenkin kamalan kuuma, joten päädyimme limulle ja kakuille kirjakahvilaan. Samalla sisäpihalla olevasta kaupasta ( Brinkkalan outolintu?) ostin tyttöselle riepu prinsessa merkkisen hatun syksyksi. Se on tehty kierrätysmateriaaleista. Tyttönen ei kyllä kovasti innostunut lämpimän hatun sovittamisesta.

Turussa käyminen on aina hieman haikeata, asuisin siellä vieläkin mielelläni. Ikinä aika ei myöskään riitä käymän kaikissa kivoissa paikoissa, joissa haluaisin. Mutta seuraavalla reissulla käyn taas jossain mukavassa paikassa.

Värikäs ompelulanka-aarre

Taloa tyhjentäessä löytyy vaikka mitä ihanuuksia kaiken roskan ja turhauttavan ryönän lisäksi. Tänne on ollut säilöttynä muutama peritty omaisuus. On ajateltu, että kyllä ne mahtuu, käydään läpi sitten myöhemmin. Nyt on se myöhemmin. Helpompi olisi ollut aiemmin. Miehen isoäiti oli modisti. Hänen perintönään löytyi mm. ompelulanka-aarre. Laatikoihin väreittäin lajiteltuja ompelulankoja. Osassa on puiset puolat. Laatikosto ei ikävä kyllä mahdu meille sisälle. Jouduin sekoittamaan lajitelman, mutta vielä joskus lajittelen ne uudelleen.

Vanhojen ikkunalaisen läpi tuleva valo on kaunista. Piirtää hienoja, kokoajan muuttuvia heijastuksia ympäriinsä. Meillä on varastossa vanhaa lasia, jos ikkunoita joskus tarvitsee korjata. Sileää lasia niihin ei saa laittaa!