Kävimme tyttösen kanssa katsomassa äitiäni mökillä. Unohdin ottaa reissuun kameran. Mökiltä unohdin ottaa mukaan puhelimeni ja kirjani. Enemmän harmittaa tuo kirjan unohtaminen. Olin juuri päässyt hyvään vauhtiin lukemisessa, pitkästä pitkästä aikaa. Saan puhelimeni viikon kuluttua takaisin. Luulen pärjääväni viikon ilman puhelinta mainiosti.
Eilen pääsimme maistelemaan sinimarjakuusaman marjoja ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Raakoina ovat aika happamia, mutta kypsinä maistuvat aivan mustikoilta. Ihanaa, että näin aikaisin saa jo korjata satoa.
Päiväteeni tein Kiinasta tuliaisena saamasta teeruususta. Ihana. En ollut kokeillut aikaisemmin. Olin säästellyt tuota kaapissani jo hyvän aikaa. En raaskinut käyttää. Hyvää teetä tuli. Pitää varmaan etsiä näitä Suomestakin.
2 kommenttia:
Kuulosti niin kivalle tuo teidän veneretki. Ja veneen väri ja rattaiden pehmuste hienoja! Sinimarjakuusama ei olekaan mulle tuttu. Kuulostaa maukkaalle ja tosiaan hyvään aikaan valmistuivat.
heini: Veneretket ovat kivoja. Harmi, että niille on nyt niin harvoin aikaa. Sinimarjakuusamaa sanotaan kai myös Saskatooniaksi. Kanadassa sitä kutsutaan sillä nimellä, ehkä myös Amerikasakin. Intiaanien tuntema kasvi, mutta en tiedä kuinka tunnettu on nykyään.
Lähetä kommentti