22.4.2010

Eilen

tyttönen oli tasan kuukauden ikäinen.


Hän on kaiketi helppo vauva. Nukkuu hyvin ja pitkät yöunet eikä itke juurikaan. Toisaalta väsyttää äitiä olemalla päivällä lähes koko ajan hereillä. Pääasiassa silloin hengaillaan tisulla, mutta hieman jo seuraillaan mitä ympärillä tapahtuu. Tyttöselle on löytynyt sopiva nimikin. Osa siitä on vanhempien löytämää perinteistä ja osa on sukulaisilta perittyä. Monille nimi on jo kerrottukin, sillä nimiäisiä vietetään sitten joskus myöhemmin.

Minun elämäni on muuttunut myös suuresti kuukaudessa. Osasin varautua siihen, mutta silti se on yllättänyt. Aluksi yritin pitää kiinni jostakin, minkä voisi käsittää omaksi ajaksi. Mutta se ei onnistunut ja turhauduin. Kun ymmärsin, että nyt minun pitää elää tyttösen ehdoilla pari kuukautta, elämä helpotti. Ja omaa aikaa saa nipistettyä aina hieman jostakin. Kuinka monta kertaa olenkaan tämän kuullut, mutta äitiys on yhtäaikaa ihanaa, yllättävää, väsyttävää ja rasittavaa. En voi kuin ihmetellä, miten esimerkiksi yksinhuoltajat tai ne vanhemmat, joiden vauvat valvottavat yöt, jaksavat vauva ajan.

Itsestäni olen löytänyt aivan uuden ja yllättävän puolen. Kun saan hetken omaa aikaa niin ensin haluan laittaa ruokaa, tiskata, imuroida yms. sen sijaan, että ryntäisin tekemään käsitöitä. Aikaisemmin olen tehnyt käsitöitä ja yrittänyt luistaa kotitöistä.

Ulkona on taas satanut räntää ja maa on valkoisena, mutta onneksi sisällä kukkii.



5 kommenttia:

AnniP kirjoitti...

Minullakin kävi noin ensimmäisen vauvan kanssa, tein vapaahetket kotitöitä vaikka aiemmin vältin niitä viimeiseen asti! Hassua. Nykyään kyllä teen kotihommat pääosin lasten kanssa ja vapaahetkinä on päästävä käsityön äärelle. Vauvakaan ei vaadi nyt niin paljoa kun on sisaruksia hoitamassa.

Maiju kirjoitti...

Voi mikä mantelisilmä! Siinä ollaan kahden maailman rajalla.. vielä pikkuisen vastasyntyneen omassa maailmassa.. toisaalta jo hiukkasen muusta elämästä kiinnostunut.. tulee hyvin esille noista kuvista :)

Jaana kirjoitti...

Onpas hän suloinen suurinen silmineen! Varmasti kunnon valmistautuminen vauva-aikaan onkin mahdotonta, kaikki varmaan vaan tulee luonnostaan aikanaan. Nauti nyt pienestä, kyllä käsitöiden aika vielä tulee...

Jonna kirjoitti...

Ihan samoja asioita olen minäkin pyöritellyt päässä.

Anonyymi kirjoitti...

ihana söpö vauveli. onnea ekasta kuukaudesta. meidän kesällä syntynyt vauva ei ole ikinä nukkunut päivällä-nyt oppinut noin tunnin uniin jopa kahdesti päivässä-äiti saa hetken aikaa olla isompien kanssa.