Haaveilua olohuoneesta

Musta on tuntunut jotenkin kovin keväiseltä viime päivinä. Odotan kevättä kovasti. Keväällä pitäisi ensin jatkaa verstaan rakentamista ja sitten aloittaa remontti. Vihdoinkin! Ja koska olen nainen, voin keskittyä kaikkiin olennaisuuksiin. Katselen tapettimalleja. Mietin sohvaa ja millaisen torkkupeiton virkkaan. Sen pitää sopia tapettiin. Kattolampunkin olen jo valinnut. Mies miettii rakenteita, etsii netistä sopivia valurautapattereita ja katselee sekin tapettimallistoja.

En halua ollenkaan muistaa, mitä kaikkea pitää tehdä ennen tapettien ostamista. Sanoin miehelle, että niistä pitää tehdä lista. Mutta kumpikaan ei ole ottanut kynää eikä paperia esille. Onneksi mies on kuusi viikkoa keväällä kotona vanhempainvapaalla. Ei se mitään vapaata tule olemaan vaan työleiri.

Nyt odotetaan lämpimämpää keliä, että mies pääsee verstasta rakentamaan ja eristämään. Lopu jo talvi! (Tässä meidän tämän hetkinen koti: keittiö, makuuhuone ja eteinen)

Tämän viikon ruokalista

Viikoittaisen ruokalistan tekeminen on ollut suuri apu arkeen. Aloitin tekemisen syksyllä Mirvan innoittamana ja olen tehnyt niitä siitä asti.  Kerran ruokalista on jäänyt tekemättä ja pari kertaa se on hävinnyt. Silloin olen ollut taas ongelmissa. Kaupassa tai jääkaapilla on vaikea keksiä, mitä ruokaa laittaisi. Kerran viikossa kyllä keksii helposti muutaman ruokalajin. Tällä tavalla tulee myös syötyä monipuolisemmin ja kokeiltua uusia ruokalajeja.

Teemme ruokalistan miehen kanssa viikonloppuna. Siinä on yleensä 5-8 ruokalajia viikosta riippuen. Listaan valitaan aina kummankin toiveita sille viikolle. Tälle viikolle minun toiveena oli kokeilla reseptejä uudesta keittokirjasta. Miehen toiveena taas oli valkoisiapapuja tomaattikastikkeessa ja perunamuussia sekä sushia ja pinaattilettuja. 

Joka viikolle yritän keksiä ainakin yhden keiton ja yhden uuniruuan. Sekä huolehtia siitä, että listalla on monipuolisesti erilaisia proteeininlähteitä, ja että pasta, peruna, riisi tms. vaihtelevat. Tällä hetkellä ruokalajit pyritään valitsemaan myös siten, että niistä saa tehtyä suolattoman ja helposti syötävän version tyttöselle.

Kun ruokalista on tehty, teen tavallisesti samalle paperille ostoslistan koko viikoksi. Maanantaina sitten menemme kauppaan ja ostamme kerralla melkein kaikki viikon ruokatarvikkeet. Loppuviikosta pitää yleensä käydä toisen kerran kaupassa täydentämässä maitoa, leipää jne.

Etukäteen en päätä, mitä ruokaa teen minäkin päivänä. Valitsen ruokalajin listalta päivittäin fiiliksen mukaan. Yleensä kuitenkin viikonloppuna teemme suuritöisempiä ja uuniruokia. Silloin myös yleensä mies leipoo leipää. Ruokaa teen sen verran ison annoksen kerralla, että saamme kaikki syötyä syytä päivällisen ja seuraavana päivänä lounaan.

Eilen meillä oli valkoisiapapuja tomaattikastikkeessa. Reseptin näin ohjelmassa, johon olen jäänyt koukkuun. En ole varma muistinko reseptin aivan oikein, mutta hyviä niistä tuli tällä tavalla. Yritin etsiä reseptiä netistä. Sitä en löytänyt, mutta luin vahingossa kuka kilpailun voittaa. Hitsi.

Valkoisetpavut tomaattikastikkeessa Masterchef Australian tapaan

3 dl kuivattuja valkoisia papuja
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 porkkana
100 g juuriselleriä
1 prk tomaattimurskaa
5 dl kasvislientä
mustaapippuria, timjamia, 2 laakerin lehteä ja tarvittaessa suolaa
oliiviöljyä

Liota papuja vedessä yön yli. Kaada liotusvesi pois ja huuhtele pavut. Pilko kasvikset. Kuullota kattilassa oliiviöljyssä kasviksia. Lisää joukkoon pavut, tomaattimurska, kasvisliemi ja mausteet. Anna kiehua hiljalleen n. 2 tuntia tai kunnes pavut ovat pehmenneet. Maista ja lisää suolaa tarvittaessa.

Edit: Nyt muistankin! Papuihin piti lopuksi lorauttaa hieman valkoviinietikkaa. Lorautin kyllä omiini. Sitruunamehukin varmaan kävisi.

Uudet saappaat

Syksyllä ostin itselleni pitkään etsimäni talvisaappaat. Ne olivat varrelliset, karvavuoriset, mustat ja niissä oli pitävän oloinen pohja. Ne olivat tunnettua merkkiä ja ajattelin niiden kestävän monta talvea. Kestivät alle kuukauden. Kummastakin hajosi vetoketju. Palautin sappaat ja aloitin etsimisen uudestaan samoilla kriteereillä. Kaupoista olivat sopivan kokoiset jo loppu.
Lopulta päädyin ruotsalaisen Kavatin sivuille. Katselin sieltä lastenkenkiä, mutta siellä olikin unelmieni saappaat. Kasviparkittua, ruotsalaista ekonahkaa ja valmistettu ruotsissa. Ainoa mikä epäilytti oli kenkien tilaaminen nettikaupasta. Mietin pitkään uskaltaisinko. Mietin myös minkä väriset tilaisin. Punaisen liilat olivat ihanimmat, mutta mustat tai ruskeat olisivat järkevämmät. Kun lopulta päädyin tilaamaan oli mustista ja ruskeista koot loppu. Tilasin ne ihanimmat. Kotiin ne tulivat muutama päivä sitten lähetin tuomana. Ne ovat oikein sopivat ja hyvän tuntuiset jalassa!

Minulla on nykyään myös erittäin innokas valokuvausapulainen.

Kotiäidin perikuva

Sain loppiaisena valmiiksi uuden mustan villatakin. Se on mielestäni kaunis ja olin kovin tyytyväinen, kunnes näin tänään otetut kuvat siitä ja itsestäni. Näytän rasittuneen kotiäidin perikuvalta. Siltä kyllä välillä myös tuntuukin, että ehkä se ei ole ihme. Takki on Garter Yoke Cardigan. Lankana Cascade 220 ja koko M. Tein vanhasta tottumuksesta tuon kokoisen. En taida tällä hetkellä kylläkään olla sen kokoinen. Lanka on kaikkien lukemieni hehkutusten arvoista. Ja kaiken lisäksi vielä edullistakin.

Olen neulonut itselleni vuoden aikana kolme villatakkia. Villatakkiprojektissani oli tarkoitus neuloa käyttökelpoisia villatakkeja. Kyllä tämäkin varmasti käyttöön jää, vaikka hieman pieni onkin. Olen tyytyväinen takkeihini. Jatkan projektia, kunhan olen ensin neulonut varastoissani olevista langoista muuta. Olen tuskastunut lankamäärääni.

Kuvauksen jälkeen laskimme mäkeä ja se oli hauskaa.

Punahousuiset kaverukset

Apina unikaveriksi tyttöselle valmistui aaton aattona. Ohje on japanilainen Big crocheted monkey. Tämä apina on kyllä hieman penempi, sillä lanka on ohuempaa Mandarin Petiteä. Koukku 2,5 mm. Housut tein ilman ohjetta kasinkertaisesta Lanetista. 

Tyttönen lähti tänään kunnolla kävelemään. Aikaisemmin on ottanut askeleen tai kaksi. Ensin otti 5 askelta. Myöhemmin samanverran uudestaan ja sitten käveli jo useamminkin. Sain enimmillään laskettua 8 askelta.

Monissa blogipäivityksissä oli laskettu viime vuonna tehdyt käsityöt. Minäkin laskin neuleet ja virkatut: 38 kappaletta ja joulukortteihin 18 kuusta! Saatoin myös unohtaa jonkun kuvaamatta jääneen. Lisäksi olen ommellut vaippoja yms. Käsittämättömän paljon olen ehtinyt, kun huomioidaan millainen viime vuosi oli.

Kuvissa joitakin viimeaikaisia. Apina on vielä kuvaamatta.

Tervetuloa uusi vuosi!

Mieheltä sain joululahjaksi lupauksen siitä, että remontti etenee paljon tänä vuonna. Vuoden ensimmäisenä päivänä remontti ei edistynyt, pikemminkin otettiin takapakkia. Keittiöstä tuli taas hetkeksi verstas. Tyttösestä se oli hyvä homma ja isi sai innokkaan apulaisen.

Minä olisin oikeastaan halunnut siivota uuden vuoden kunniaksi. Siivoaminen ei tullut kysymykseen, joten päätin aloittaa vuoden erityisen ihanalla neuleella. Kaivoin laatikosta pari vuotta sitten vaihdossa saamani lankavyyhdin. Lankalaatikoideni aarteen. Se on Hand dyed in Knitlob's Lair -lankaa, joka on värjätty vartavasten minulle. Vyyhti oli kaunis, mutta neulottuna lanka vasta kaunista onkin.

Uutena vuotena olen aina tehnyt lupauksia. Viime vuoden lupaukset pitivät jotenkuten. Katsotaan miten käy tänä vuonna. Lupaan ainakin lupaan opetella postiivista ajattelua ja asennetta. Lupaan myös tehdä hyviä tekoja. Vuoden ensimmäinen, tai oikeastaan viime vuoden viimeinen, hyvä teko on sivarisukat. Kaksi paria lähtee postiin heti ensi viikolla. Varmistin, että ehtivät vielä perille. Seuraava hyvä teko on vielä mietinnän alla.