Mukavia päiviä

Nyt tuntuu oikeasti kesältä. Töissä oli eilen meidän ryhmän eli eskarien kevätjuhlat. Suvivirsi on aina kesänaloituksen merkki. Kun itse oli koulussa suvivirsi päätti koko koulun yhteisen kevätjuhlan, jonka jälkeen omissa luokissa oli todistustenjako. Ja sitten alkoi loputtoman pitkältä tuntuva kesäloma. Paras aika vuodesta. Pappa tuli hakemaan minut samana päivänä maalle. Maalla asui hyvä kaverini, jonka kanssa kesää oli suunniteltu koko talvi kirjeissä.

Nyt asun jo valmiiksi maalla, eikä pappaakaan enää ole, eikä lomakaan vielä alkanut, mutta suvivirsi aloittaa silti kesän. Ja sen kruunaavat lasten vanhemmilta kiitokseksi saadut kukat. Saimme mm. aivan upeat pionit.

Tänään töistä tullessani ihastein kukkia pihalla, ihanaa ilmaa ja kesäistä tuoksua kävelessäni postilaatikolle. Ja postilaatikossa minua odotti yllätys rav-vaihtoparilta. Pieni etukäteisyllätys eli kaksi puuvillaista tiskirättiä. Sellaisia minulla ei aikasemmin ollutkaan. KIITOS!

Ihastelin rättejä, valokuvasin ne ja sen jälkeen rupesin miettimään raaskisinko oikeasti käyttää noin sieviä. Päätin kuitenkin kokeilla ruskeaa. Raidallisen laitoin kaappiin odottamaan. Se tuo mieleen jätskin. Hyvin tuntui toimivan. Taidetaan kokonaan siirtyä käyttämään tällaisia.

Lopuksi kuva vielä pihatyynyistä, jotka oikeastaan tein jo viime kesänä. Ne jäivät silloin viimeistelemättä. Tein sen nyt, kun pihalla lekottelukausi alkoi taas. Pohjakankaat ovat pellavaa ja muut kankaat pellavaa tai puuvillaa. Osa on tilkuista on joskus itsepainamistani kankaista.

Kevätflunssa

Tämän viikon olen potenut flunssaa. Aikaa on ollut lukea, tehdä käsitöitä sekä ostaa enemmän ja vähemmän tarpeellisia kankaita verkosta. Muutama postaus sitten suosittelin kirjaa Woman in Berlin. Se on päiväkirja muutaman kuukauden ajalta Berliinistä toisen maailmansodan päättyessä. Nyt lukemani kirja Kigalin kakkukauppias kertoo myös sodan jälkien selvittelyn ajasta, tosin paljon kevyemmin. Tansanialainen nainen leipoo kakkuja Ruandassa kansanmurhan jälkeen. Tätä suosittelen myös.

Parhaita flunssajuomia ovat mustaviinimarjamehu (kuvassa tehty soseutetuista marjoista, kun keitetty mehu loppui) sekä inkiväärijuoma, jossa tuore, raastetu inkivääri lisätään kuumaan veteen ja makeutetaan hunajalla.

Ensimmäinen oikeasti onnistunut kehräyskin valmistui. Lankaa on reilu 200 g. Se on kaksi säikeistä. Toinen säie on ahvenanmaan lammasta ja toinen kainuunharmasta, joka on värjätty elintarvikeväreillä. Tästä tulee luultavasti huivi.

Sain tehtyä Kellokukkahuivin kiitokseksi työkaverille. Lankana on Schoppel wollen Admiral Bambus Seide 4fach. Huivi on pienehkö ja lankaa kului tasan 100 g. Lanka on miellyttävän tuntuista, taidan ostaa tätä myös ravelryvaihto parilleni.

Pihalla

Kesä on vihdoin tullut. Ensimmäiset pääskyset ilmaantuivat viikonloppuna pihallemme. Puutarhakuume iski tänä vuonna myöhään, mutta nyt olen koko viikonlopun puuhaillut pihalla. Sain melkein valmiiksi viime kesänä aloittamani kukkapenkin uudistusprojektin. Kukkapenkki kasvoi juolavehnää enemmän kuin kukkia. Siirsin kasvit muille paikoille jo viime kesänä, mutta sitten into lopahti. Loppuviikosta kaivoin penkistä mullat pois ja aloin rakentamaan kivimuuria pengerrykseksi. Perjantaina tein kivimuurin valmiiksi ja levitin maanrakennuskangasta pohjalle. Sitten olen kärrännyt multaa. Vielä muutama kärrylinen ja voin istuttaa kukkia. Haaveissa on istuttaa ainakin tähtiputkea, jonka taimia pyysin taimikauppiasta tilaamaan minulle.

Aloitin viikonloppuna myös kunnostamaan ikkunoita rakenteilla olevaa piharakennusta varten. Yllättäen ikkunat paljastuivat niin huonokuntoisiksi, ettei niitä ehkä kannatakaan kunnostaa. Saa nähdä löydämmekö tähän hätään parempia.

Mies korjasi tänään rukin, joten siltä saralta saattaa olla pian näytettävää.

Hiljaiseloa

Olen viettänyt viime viikkoina hiljaiseloa. Sillä olen:
- sairastanut oksennustaudin, mutta parantunut juuri sopivasti matkalle lähtöpäivän aamuna
-katsellut maisemia miehen kanssa paikassa, johon tykästyimme viime keväänä

-tehnyt töitä, jopa yhtenä yönä
-suunnitellut ja hoitanut pihaa
-pyöräillyt
-lukenut kirjat Woman in Berlin ja Erään avioliiton lyhyt oppimäärä, joista ensimmäistä suosittelen
-aloittanut virkkaamaan puuvillatakkia, purkanut aloituksen, vaihtanut lankaa ja aloittanut neulomaan liiviä uusimmasta Modasta
-kehrännyt, kunnes pieni kuminippeli rukista irtosi ja odottanut, että mies korjaa sen

Kehruukurssin käytyäni en saanut muutamaan yöhön nukuttua. Mietin vain sitä kuinka kivaa kehrääminen on, mitä kaikkea voisinkaan tehdä ja mistä saisin rukin. Uudet rukit ovat melko kalliita, eikä moderneja rukkeja tuntunut suomesta löytyvän käytettyinä. Olin jo kurssilla kuitenkin kuullut jonkun huutaneen itselleen rukin eBays:ta. Ja sieltähän munkin oli pakko mennä itselleni rukkia etsimään. Viikon päivät mietin ja sitten huusin. Reilun viikon jouduin vielä odottelemaan kuumilla hiilillä. Tänään sain kuitenkin postista pakettikortin.

Pakettia oli tietysti lähdettävä heti hakemaan. Pienen kokoamissession jälkeen minulla on oma ihana rukki. Tämä on siis Louetin S10 rukki, jonka huusin eBaysta käytettynä. Se tuli postitse Hollannista. Maksoin rukista postikuluineen n. 210 euroa. Rukin lisäksi sain myös käsikarstat ja rukkiin integroitavan vyyhdinpuun. Mielestäni tein hyvät kaupat. Rukin olisi saattanut saada halvemmallakin esim. saksan ebays:ta, mutta tämän rukin myyjällä oli kokemusta pakettien lähettämisestä ulkomaille.

Ehdin kokeilla jo hiema kehräämistä. Se oli juuri niin mukavaa, kuin kurssillakin. Seuraavaksi taidankin ruveta selvittelemään villan ostamista.

Ja kiitos kaikille sukkiani kommentoineille. Kommenteistanne tuli hyvä mieli.

Pääsiäinen

Pääsiäinen tuntui tulevan niin hitaasti - kuin myös kevätkin tänä vuonna. Lauantai aamuna vihdoinkin oli ihana auringonpaiste ja lämmintä. Ihanuus jatkui hetkittäin, muttei vielä riittävästi, jotta kaikki lumet sulaisivat.

Pääsiäisen alla sain postissa yllätyksekseni ihanan kirjapaketin. Olen ilmeisesti tilaillut liikaa tavaraa netistä, koska tämä ennakkotilaus oli kokonaan unohtunut. Cookie a:n Sock innovation sai minut innostumaan taas sukista. Ihana kirja! Ensimmäiset sukat valmistuivat pääsiäisen aikana pääsiäisen värisestä langasta.

Malli on kai-mei ja lankana Mokkasukkaa nimeltään Pirkka. Puikot ovat 2 mm ja kärkikavennukset kavensin nopeammin pois, ettei sukista tule liian isoja. Tykkään!

Viimeisteltyjä neuleita

Aloitin lokakuussa neulomaan villatakkia. Sen ohi kiilasi ensin lapaskuu marraskuussa, sitten joululahjat ja niiden jälkeen projekti olikin jo unohtunut. Kaivoin takin esiin noin kuukausi sitten, neuloin hihat ja viimeistelin takin. Nappien valinta oli vaikeaa. Ostin hauskan näköiset ja kiinnitin ne takkiin. Ne sopivat takkiin, mutta eivät mun tyyliin. Aivan liian tyttömäiset. Takki on ollut valmis muutaman viikon, mutta en saanut edes kuvattua sitä nappien takia. Parempia en ole edelleenkään löytänyt, mutta päätin silti kuvata nyt takin. Muuten tykkään takista. Se istu hyvin ja väri on kaunis.

Napeista en saanut hyviä kuvia. Ne ovat puolipallomaiset, läpinäkyvät ja niissä on ilmakuplia. Kuvitelkaa. Takissa lankana on Karnaluksista ostettua Italialaista lankaa, joka on 100 % villaa. Vyötteet ovat jo hävinneet ja nimi unohtunut. Malli on omasta päästä. Tällaisia perusperus takkeja tulee eniten pidettyä.

Saatuani valmiiksi vihreän villatakin päätin viimeistellä myös toisen pitkänlinjan projektin. Villapuseron, jota vilauttelin jo vanhassa blogissakin. Neulonta sujui nopeasti, mutta lankojen päättely vei pitkään. Päättelyn suurin ongelma taisi olla asennevamma. Kun lopulta tartuin työhön ei siihen mennyt kuin tunti.

Puseron esikuva on vanha lempivillapaitani. Äitini osti sen 1980-luvun puolivälissä Afrikkakaupasta, joka sijaitsi Mannerheimin tiellä. Se oli perulainen, käsinkudottu ja kauniin marjapuuronpunainen. Äitini piti sitä ensin 10 vuotta, sitten minä omin sen. Lopulta paita oli niin korjattu ja reikäinen, ettei auttanut kuin luopua siitä.

Paita on neulottu omasta päästä. Mitat ja malli on otettu vanhasta lempipaidasta. Lankana on varastoista 815 grammaa Eskimoa, Viking naturn garnia ja muita samankaltaisia lankoja. erikoisuutena on hihojen pidennykset.

Lempipaidan hihat olivatkin liian lyhyet. En muistanut sitä neuloessani, mutta se palautui heti mieleen, kun vedin uuden tekeleen päälle ensimmäistä kertaa. Hetken mietin puranko yläosan ja neulon hihoihin lisää pituutta. Laiskana päädyin kuitenkin tekemään hihoihin pidennykset. Poimin silmukoita resorin aloituskohdasta ja neuloin sileää neuletta, kunnes hiha oli sopivan pituinen. Ihan hauskannäköinen tapa jatkaa.

Aika näyttää tuleeko tästä uusi lempipaita.