8.3.2012

Aamulla





Aamulla lapsi halusi syödä puuronsa siniseltä lautaselta. Vastustelin, sillä puuroa ei voi syödä matalalta lautaselta. Lopulta tajusin, että oikeastaan miksi ei. Hyvin se onnistui.

Tutkiskelin samalla postin eilen tuomia tapettien näytepaloja. Tietokoneelta katsellessa suosikki oli alimmainen Kukko vai kana. Kuviot ovatkin isompia, kuin ajattelin ja tunnelma jotenkin liian 60-lukuinen. Jostain syystä tulee meidän mökki siitä mieleen. Tummin Haavanlehti on painettu 50-luvulla ja siinä lukee käsiteltävä varoen. Ei taida sopia lapsiperheeseen tuollainen varovasti käsittely. On aika tummakin. Ylin taas tuntuu liian hempeältä. Mies on sen kannalla, mutta minä katselen vielä muitakin vaihtoehtoja. Ehkä minun pitäisi ottaa tässä asiassa mallia lapsesta ja rikko ajatteluni kaavoja. Katsotaan millaisen tapetin vielä löydän.

Alinna viimeisin pähkäilyn aihe. Se on vielä pingoittamatta (siksi kaulus vetää hassusti) ja napitkin puuttuu. Neuloin tuon villatakin jokin aika sitten 5-vuotta täyttävää kummipoikaa ajatellen. En kuitenkaan oikein tiedä, näyttää jotenkin pieneltä. Tyttömäisen kapealta. Halusin tehdä tuollaisen ainaoikein kaarrokeen. En kuitenkaan löytänyt sopivaa ohjetta. Yhdistelin paria ohjetta ja sovelsin lisäksi omaa.  Koon pitäisi olla 116-120. Mitat ovat kainalo-kainalo 35 cm , kainalo-helma 28 cm ja koko pituus kauluksesta 45 cm . Mitä luulette onko oikean kokoinen? Ja etenkin Liisa, mitä luulet? Napitkin pitäisi vielä valita, ajattelin värillisiä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

kiva blogi, kivoja kuvia, arkea.

t: http://kuusirajantoisellapuolella.blogspot.com

Veera kirjoitti...

Kirsikkapuu-tapetti on ihana. Haluan sitä ehdottomasti meidän makuuhuoneeseen joskus.

Minna kirjoitti...

Mittailin tuota 5-vuotiasta tyttöstä, ja mittojen perusteella villatakki saattaisi olla hänelle juuri ja juuri sopiva. Kasvunvaraa ei kyllä jäisi yhtään, eikä sitä väljyyttä. Hän käyttää kyllä vaatekokoa 120-128, saisi olla varmaan isompiakin jo. Keskimmäisen koko on suunnilleen tuo 110cm, hänelle mittaa on pituudessa aika reilusti muttei varmaankaan liikaa. Joten oisko sen perusteella neulomasi koko aika passeli?

Maiju kirjoitti...

Noista tapettimalleista helähti heti mieleeni viikonloppuna näkemäni hopea-harmaa "Atrain" -tapetti. Väritykseltään ja ololtaan jotenkin hyvin samanoloinen kuin nämä, muttei kuitenkaan liian hempeä eikä liian tumma. Ja isona pintana atrain näytti paljon paremmalta kuin nettisivun pikkukuvassa.

Mirva kirjoitti...

Kyllä me äidit sitten ollaan fakkiintuneita. Meillä pikku A halusi latkia maitonsa lautaselta kuin kissat, en millään meinannut antaa mutta hyvinhän se sitten meni.

Juuri kun näin unta ja myös unelmoin tapeteista, väreistä! Mulle kelpaisi nuo kaikki, myös tuo käsiteltävä-varoen. Vaikea valinta kyllä!

Anonyymi kirjoitti...

MOi! Loistavalta näyttää ja varmasti mahtuu. Musta meillä 120 cm vaatteet on vielä yleensä isoja ( koothan on aika vaihtelevia) 116senttistä mä ostan nyt (jos ostan, en juuri ostele) , 110 menee ja rakkaista vaatteista hyvin tunkee vielä 104 senttisiäkin päälle. Luulen , että on tosi hyvä ja värilliset napit myös:)

Tuleeko tapetti yläkertaan? Tuleeks siitä uus makkari? Musta myös toi kirsikka on ihan vierashuoneen tapetti. Ehkä myös makuuhuoneen, vaikka tapetti saa olla makkarissa mun mielestä myös tummempi, niinkuin toi haapa. Mutta naapurit menivät ja laittoivat meidän keittiön tapettia makuuhuoneeseensa ja ihan hyvältä näyttää. Vaikka se on musta ihan keittiön tapetti. Ai nii tapetit on kulutustavaraa, se keittiön tapetti on sekä puurossa että vesivärissä...
L

Anna kirjoitti...

Tiikerinlilja: Mäkin tykkään tuosta kirsikankukkatapetista, mutta nyt se ei jotenkin tunnukaan oikealta.
Minna: No sitten laitan napit kiinni ja pakettiin. Kiitos mittaamisesta!
Maiju: Pitääkin kysellä Atraimestakin näytepalaa. Harmi kun noita ei oikein näe missään isoina pintoina.
Mirva: Äidit on aina välillä vähän tylsiä :)
Liisa: Takkihomma on sitten selvä! Tapetti tulee yläkerran aulaan, josta tulee meidän makkari myös. Tapetit on tosiaan kulutustavaraa lapsiperheessä, joten siksi 50-luvulla painettu tuntuu haaskaukselta. Sellaiset pitäisi säästää johonkin helmipaikkoihin.