Olen viime aikoina ollut erittäin innostunut ompelemaan. Olen minä aiemminkin ommellut, mutta lähinnä pakosta. Kun en ole jaksanut lähteä kauppaan etsimään tai en ole niistä löytänyt haluamaani. Nyt vaatteita valmistunutkin tyttöselle ja norsu huppari lahjaksi.
Mietin tänään ommellessani, mistä innostukseni johtuu. Tajusin sen johtuvan siitä, että olen päässyt yli ajatuksesta, että oma tekemäni täytyisi olla täydellistä. Että niiden tulisi näyttää kaupasta ostetuilta. (Ihan kuin kaupasta ostetut olisi täydellisiä ja hyvin tehtyjä.) Noissakin kaikissa on kohtia, jotka ovat menneet aivan metsään. Silti ne on musta kivoja vaatteita, joiden käyttöä virheet eivät haittaa millään tavalla. Ja koko ajan niistä tulee virheettömämpiä, kun opin paremmaksi ompelijaksi.
Hupparien ja t-paidan kaavat muokkasin uusimman Ottobren (1/2012) kaavoista ja tuon kulkuvälinepaidan kaavat ovat jostain Suurimmasta käsityölehdestä, jonka numeron olen jo unohtunut. Leikkasin paidan jo aikoja sitten, mutta sain ommeltua vasta nyt. Siitä ei pitänyt tulla lainkaan tyttöselle, mutta hyvinpä tuo sopii autoista, lentokoneista, mopoista ja helikoptereista tykkäävälle tytölle.
4 kommenttia:
Minusta nuo on paljon hienompia kuin kaupasta koskaan löytäisi!
Meilläkin on täällä yksi autotyttö!
Kyllä itse tekemällä saa uniikkeja, kivoja vaatteita, niin kuin näistä sinunkin tekemistäsi huomaa. Näyttävät kaikki ihan tosi upeilta! Mulla kesti kanssa kauan päästä tuosta täydellisyysajattelusta neulomisen ja ompelun kanssa eroon, mutta sitten onkin syntynyt kaikenlaista. Kaavoista ja ohjeista en tykkää vieläkään ollenkaan, teen mieluummin omasta päästä ja kokeilen ideoita.
Luulen kyllä, että sekä tää kaava-vastustus että täydellisen tekeminen liittyy molemmat kouluun, olin vähän täydellisyyden tavoittelija käsityötunneillakin vaikkei kyllä jäljestä olisi sitä varmaan arvannut. Siksi varmaan pitikin elää kolmekymppiseksi ennen kuin alkoi näpertely maistua ihan omaksi iloksikin.
Tosi upeita vaatteita! Wow!
Kyllä tosiaan pistävät 6-0 kaupan vaatteille. Täydellisyys on sitäpaitsi tylsää.
Hannaliini: Kiitos!
Mirva: Muistelinkin, että teilläkin taisi olla autotyttö. Mä olen päässyt ohje ja kaavakammosta viime vuosina. Olen oppinut paremmin arvioimaan, mitkä niistä ovat hyviä. Se auttaa, kun ei tule enää niin usein epäonnistuneita juttuja, koska ohje/kaava on huono.
Tuula: Mä yritän ajatella, että täydellisyys on tylsää ja että käsintehdyn pitää näyttää käsintehdyltä. Aina se ei onnistu, mutta nykyään jo yleensä. Kiitos kehuista!
Lähetä kommentti