10.6.2011

Perjantai ilta













Yllättäen nousi kova tuuli. Jyristessä ja salamoidessa kiirehdimme sisään. Sitten satoi kaatamalla vettä. Se kaikki kesti alle kymmenen minuuttia. Kesän ensimmäinen ukkonen.

Sateen jälkeen kaikki näytti erilaiselta. Värit olivat voimakkaampia. Ilmaki oli raikas ja kostea. Kuvasin ja kuvasin. Isona minusta voisi tulla kukkakuvaaja.  Ensimmäinen ammattihaaveeni oli kivvesmies, sitten tarhan täti. Jossain välissä tulivuoritutkija, meribiologi, kasvibiologi ja kehrääjäkin.

Kukkia kuvatessa muistelin kahta matkaa Virossa. Ihana rannikko kukkaniittyineen. Ja majapaikkamme läheisestä ravintolasta haetut valkosipulileivät.

Küüslauk leib

margariinia (mitä enemmän sitä parempi)
valkosipulia reilusti
kuivunut ruisleivän käntty

Ruisleipä leikataan suupaloiksi. Valkosipuli hienonnetaan. Paistetaan pannulla, kunnes leipä on rapeaa.

3 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Yläkuva on lumoavan kaunis, kuin maalaus.

Maiju kirjoitti...

Meillä oli eka ukkonen reilu viikko sitten (tai oikeammin kolme ukkosmyräkkää samana päivänä). Sähköt olikin silloin poikki puoli vuorokautta. Vähän jo jännättiin.. Yksi ukkoskuuroista jäi erikoisesti pitkäksi aikaa päällemme, pyöritteli salamoita varmaan puolisen tuntia. Oikeastaan ihan hyviä tuollaiset kuurot (ja katkoksetkin) kun pakottavat sisälle pysähtymään ja katselemaan... Kukkakuvat on hienoja.

Sini kirjoitti...

Voi kun täälläkin päin Suomea ukkostaisi. Ilma niin hiostava, että jyrinää jo kaivataan...