Aloitimme viikonlopun laittamalla tulet puuhellaan ja keittämällä spelttimannapuuroa. Puuhellan käyttö on jäänyt tänä talvena vähemmälle, sillä se vetää kovasti tyttöstä puoleensa. Nyt tuo tuntui osaavan varoa luukkuja, kun tunsi kuumuuden huokuvan. Silti pitää olla tarkkana koko ajan. Minä tuppaan olemaan aika höveli vahti. Unohdun ja ehtiväinen ehtii sillä aikaa.
Puuron syötyäni viimeistelin ystävänpäivälahjaksi tekemäni tyynyn, pakkasin tavarat ja lähdimme Helsinkiin. Kävimme mummolassa, lankakaupassa ja ystävänpäiväjuhlissa. Juhlat jäivät osaltani liian lyhyiksi, nuori seuralaiseni väsähti minulle liian aikaisin. Virkisti kuitenkin mieltä kovasti nähdä ystäviä ja kavereita, joita ei ole nähnyt pitkään aikaan. Kotiin ajellessani päätin, että tästä lähtien käyn Helsingissä useammin. En haluaisi autoilla turhaan ja olen siksi vältellyt reissaamista kavereiden luokse. En välttele enää, sillä se ei ole hyväksi mielialalleni.
Sunnuntaina tunsin itseni kovin virkistyneeksi. Kävimme ostamassa varastohyllyjä ja laatikoita. Pitäisi lähiaikoina alkaa raivata tulevaa olohuonetta ja vinttiä. Mutta nyt sitä vasta mietitään, pakkaset tuovat remonttitaukoa. Illalla mies leipoi hyvää hiivaleipää ja minä tein raakasuklaasta keksejä. Lisäsin paahdettua hasselpähkinärouhetta, spelttijauhoja, leivinjauhetta ja hieman siirappia. Keksejä aikuiseenmakuun. Aloitin myös kaksi uutta neuletyötä, uusista langoistani. Ja minun kun ei pitänyt ostaa lankaa eikä aloittaa yhtään uutta työtä, mutta inspiroiduin.
Hyvää ystävänpäivää teille lukijani. Ihanaa, että olette siellä.
7 kommenttia:
Hyvää ystävänpäivää sinullekin! Meillä lapsi oppi muuten viime talvena kerrasta, ettei takan ääressä kannata kurkotella -- olin selin, ja koskeahan sitä piti vaikka oli kielletty. Takka oli tosi kuuma, mutta itkua kummempaa siitä ei onneksi seurannut, ja sen jälkeenpä osasi sitten varoa itsekin...
Uudet langat ja työt saavat aina jotenkin hyvälle tuulelle. Hienoahan se on, että inspiraatio iskee! :)
Hyvää ystävänpäivää myös Sinulle!
Se on muuten todella tosi juttu, että käynti ystävien luona virkistää aina paljon. Tai tietysti niinkin, että ystävät käyvät luonamme. Itselläni tuppaa olemaan tuota samaa ongelmaa, ettei viitsi aina lähteä liikkeelle, vaikka sen jälkeen on pitkään tosi hyvä olo!
Hyvää ystävänpäivää! Meillä leivinuunin eteen laitetaan kaksi jakkaraa aina kun se on kuuma. Tyttö ei osaa vielä onneksi niille kiivetä, joten estävät ihan hyvin uunille pääsemistä. Tiedä sitten miten käy, kun oppii kiipeämään tuolille... Ihana tuo kuvan tuoli. Onko se uudelleenverhoiltu? Meiltä löytyisi neljä samanlaista tuolia, mutta ne odottavat uusia sisuksia ja uusia päällysteitä. Taito ja aika vain puuttuvat...
vau mikä ystävänpäivälahja!
kiitos kivasta blogista ja mukavaa ystävänpäivää!
Mirva: Toivottavasti meilläkin päästää pelkillä säikahdyksillä. On vain niin pieni ja höntti vielä.
Sari: Ystävien näkeminen tosiaan piristää paljon, vielä tänäänkin olen ollut hyvällä tuulella siitä syystä. Meillä harvemmin käy ystäviä, kun tänne ei pääse julkisilla ja ystävät ovat autottomia.
Maiju: Me ollaan yritetty rakennella kaikenlaisia esteitä, mutta on niin pääseväinen tuo tyttönen. Kiipeää, menee ali tai siirtää pois. Tuoli on verhoiltu noin vuosi sitten. Löysin sen roskalavalta, yritin verhoilla kurssilla, jonka opettaja oli huono. Luovutin, tuoli seisoi keskeneräisenä muutaman vuoden ja lopulta vein verhoilijalle. Siitä tuli mielettömän hieno! Meilläkin on lisää tuon kaltaisia, luultavasti verhoilutan nekin kunhan niille löytyy paikat.
Soila: Kiva, että tykkäät :)
Apua, roskalavalta! Uskomatonta mitä kaikkea ihmiset heittävät pois!
Maiju: Se oli hyvä roskalava. Meillä on sieltä myös puinen tuoli, raastimenteriä ( joista tein lamppuja) ja jotain muutakin jota nyt en muista. Roskalavoilta löytää mitä vain. Kerran löysin vanhoja KAUNIITA puisia pariovia 5 paria. Olin bussilla liikkeellä, joten sinne jäi. Aina kannattaa kurkata roskalavan reunan yli :)
Lähetä kommentti