10.3.2011


Kävimme tänään oikean valokuvaajan kuvattavana. Tyttönen seisoi vakavana tai koetti juosta kameraa katsomaan. Apina oli mukana auttamassa paikalla pysymisessä. Ihan kivoilta kameran ruudulla kuvat näyttivät, vaikkei yhdessäkään hymyillyt. Miksi kuvissa oikeastaan pitäisi hymyillä? Kotimatkalla Tyttönen nukahti autoon ja nukkui jo toisena päivänä peräkkäin pitkät päiväunet. Kuinka paljon ehdinkään tekemään kolmessa tunnissa!

Luin lehtiä ja blogeja. Mietin, että kirjankin lukemista voisi taas yrittää. Askartelin, ompelin ja neuloin. Huppari oli saumuroitu ja vetoketjua vaille valmis. Vetoketjun ompelu ei kuulu vahvuuksiini. On se siinä nyt kuitenkin tukevasti ja toimii. Vetoketju piti lyhentää. Näytin miehelle ohjeen ja sain lyhennetyn vetoketjun. Tekniikkaa vaativalaji ilmeisesti. Lankoja en jaksanut vielä päätellä. Niiden aika on sitten joskus, kun huppari on saatava päälle. Kaava on Ottobrestä. Tykkään. Toinenkin ihan samanlainen ja samankokoinen odottaa vetskaria.

Ehdin minä siivotakin ja tyhjentää sekä täyttää tiskikoneen. Ja sitten vain ihmetellä, että mitäs nyt.

7 kommenttia:

soila kirjoitti...

jee pitkille päikkäreille!
niitä osaa kyllä arvostaa silloin kun sellaiset osuu kohdalle:)

Anonyymi kirjoitti...

Herttainen tyttönen, ja ihana tuo ensimmäisen kuvan virkattu apina!
Sari

Maiju kirjoitti...

Huh, mitä kaikkea sinun kolmetuntiseesi mahtuukaan! Vaikka tottahan se on, että sitä saa uskomattoman paljon aikaan, kun yksi ei pyöriskele koko ajan ympäriinsä. Itselläni päikkäreiden aika meni tänään hammaslääkärissä, kauheinta ikinä :(. Huppari on H I E N O !

AnniP kirjoitti...

Kuulostaapa mukavalta! Hupparista tuli hieno ja pitkistä päikkäreistä ilahtuisin minäkin, vaan tunti riittää nykyään.

Henna kirjoitti...

Hienoja päikkäreitä tyttönen nukkuu:) Niin, miksi ihmeessä studiokuvissa pitäisi hymyillä?

Zelda kirjoitti...

Voi tuota pientä ihmistä, kun kasvaa huisia vauhtia:)

Mukavan kuuloinen päivä sinulla ja huppari on niin suloinen.

Anna kirjoitti...

Soila: Jee tosiaan! Nyt tyttönen on nukkunut 5 (!!!) päivänä peräkkäin kolmen tunnin päikkärit. Melkein liian ihanaa ollakseen totta. Pelkään, että tähän tottuu.

Sari:Kiitos!

Maiju: Musta on tullut tehokas ajan käyttäjä :) Hammaslääkäri :/ Munkin pitäisi mennä, mutta tiedän sieltä tulevan tylyn tuomion. Olen viivyttänyt jo vuoden tyttöseen vedoten. Kohta pitää keksiä uusi tekosyy.

AnniP: Kiitos! Pitkät päikkärit on luksusta!

Kivitasku: Niin sille valokuvaajalle se hymyily tuntui olevan pakkomielle. "Kokeillaan vielä, nyt se hymyilee!"

Zelda: Joo ihan kauhuissani olen, kun mun vauva ei oikein ole enää kunnon vauva. Vauvat on oikeastaan tosi ihania ( ja kamalia).