tai oikeammin puulajini loistaa tänä syksynä ihanan kullan keltaisena. Joidenkin latvat hieman punertavat, joinakin vuosina ne voivat olla hyvinkin punaisia. Erotan ne metsässä kaukaa. Niiden väri, muoto ja lehtien liike viehättää minua. Talvella niiden rungot loistavat kauniin hopeisina. Ne myös kuulee, lehdet havisevat pienessäkin tuulessa. Ja ne lehdet ovat niin kauniin mallisia. Ne ovat tietysti haapoja, ja onneksi niitä kasvaa meidänkin pihalla.
6 kommenttia:
Jäin miettimään noita haapoja.
Minä olen pitänyt niitä jotenkin sellaisina turhina. En ole koskaan ennen kuullut, että joku sanoo haapaa lempipuukseen. Mutta nyt kun mietin, se on hieno puu. Tosi hieno. Tärkeä siellä metsässäkin, pitää ääntä yllä, vaikka olisi pienempikin tuuli. Se ei huutele vaan on. Se on hienoa. Että ei tuo itseään tyrkyttämällä esille, mutta on siellä taustalla tärkeänä.
Ihanaa, haavat!
Haapa on minunkin lempipuuni. Se on ihana. Meillä kasvaa saunan takana isoja isoja haapoja, jykevärunkoisia ja oi niin kauniita. En minä aikaisemmin niistä varmaan olisikaan tykännyt, mutta nyt rakastan niitä puita. Ne ovat syksyisin aina kullankeltaisia, eivät punaisia ollenkaan. Ja se ääni.. parasta on keväällä se ensimmäinen hetki, kun lehdet ovat kasvaneet tarpeeksi suuriksi havistakseen. Meidän kodin nimeksi meinasi tulla Havina, mutta tulikin sitten Humina.
Minunkin syksyinen lempipuuni,vaahteran lisäksi, on haapa. Mökillä pellon laidassa isoja sellaisia kasvaakin. Ihan kuin aurinko paistaisi niihin pilviselläkin säällä. Isäni niitä vainoaa "joutaisivat polttopuuksi". Leikillään tosin, koska tietää, että mökin lähiympäristöstä ei puita ilman pitkää harkinta-aikaa kaadeta, jos kaadetaan harkinta-ajan päätyttyäkään :-).
Jonna: Haavasta on peristeisesti tehty parhaat saunan lauteet. Ei siis ihan turha puu.
Maiju: Humina on hauska talon nimi. Jotenkin maanläheinen huvila. Kyllä havinakin olisi ollut veikeä.
Tania: Isot haavat onkin hienoja. Meidän mökin vieressä kasvaa yksinäisessä ylhäisyydessään tosi hieno haapa, varmaan siksi niihin olenkin tykästynyt.
Blogissani on palkinto sinulle :)
Käytiin miehen kanssa eilen lenkillä ja luontopolulla ja yhdessä kohtaa oli polku ihan keltasten haavanlehtien peitossa. Ihan uskomattoman hienon näköstä! Tuhat keltasen sävyä ja välistä pilkistävät harmaanruskeat puunjuuret ja kivenharjat. Eilisen paras juttu.
Lähetä kommentti