Sain muutaman päivä sitten sähköpostia käsityötieteen opiskelijalta. Se oli kysely käsillä tekemisestä gradua varten. En niin kovin kauan aikaa sitten valmistuneena muistan vielä hyvin, kuinka vaikeaa oli löytää haastateltavia harjoitustöihin jne. Vastasin osittain tunnollisuudesta, osittain koska tämä oli hyvää itsetutkiskelua. Laitanpa vastaukseni tännekin. Kirjoitin sen eilen illalla nopeasti. Ei kyselyvastauksen täydellinen tarvitse olla. Miksi ja millaisia käsitöitä sinä teet? Jos joku muu haluaa vastata samaan kyselyyn, saa sen minulta sähköpostitse. Kuvissa joitain käsillätekemiämme juttuja, jotka sattuivat valokuvakansoista silmään.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Meidän perheen kädentaidot
Olen 31-vuotias nainen. Työskentelen varhaiskasvatuksessa ja koulutukseni on alempi korkeakoulututkinto. Olen opiskellut myös tekstiiliä ammattikorkeakoulussa ja luonnontieteitä yliopistossa. Perheeseeni kuuluu mies ja 1-vuotias tytär. Mieheni on koulutukseltaan puuseppä. Asumme Uudellamaalla vanhassa omakotitalossa. Olemme kumpikin kotoisin Helsingistä. Mieheni on muuttanut tähän kuntaan 12 vuotta ja minä 6 vuotta sitten.
Elämäntilanteemme ja -arvot
Asumme maalla vanhassa omakotitalossa. Talomme remontti on vielä kesken. Remontoimme taloamme perinteisiä materiaaleja menetelmiä käyttäen. Pyrimme remontoimaan ja rakentamaan ekologisesti. Esimerkiksi käyttämämme maalit ovat muovittomia ja perinteisiä: punamultaa, pellavaöljyä ja kananmunatemperaa. Talossamme on kompostivessa. Mieheni käy töissä pääkaupunkiseudulla, minä olen kotona hoitamassa tytärtämme. Ideaalissa tapauksessa haluaisimme asua hieman lähempanä asutuskeskusta, kuin nyt asumme. Nyt meiltä on lähimpään kirkonkylään 6 km. Asuminen täällä on myös taloudellinen ratkaisu. Hinnat ovat syrjemmässä edullisemmat. Emme halua ottaa suurta lainaa, jota maksaaksemme joutuisimme tekemään enemmän töitä.
Keskeisiä arvoja meillä ovat ekologisuus, eettisyys, hitaus, itse tekeminen ja elämän mielekkyys.
Koti on meille tärkeä paikka. Haluamme kotimme olevan turvallinen, terveellinen, rauhallinen, esteettinen ja ekologinen. Kodin tulee olla paikka, jossa viihdymme ja jonne on hyvä palata töistä tai reissuilta. Olemme valmiita panostamaan kotiimme paljon. Panostamisella emme tarkoita rahaa vaan aikaa, ajatuksia, mielikuvitusta ja fyysistä työtä.
Mitä kädentaitoja osaamme ja teemme
Listassa ovat mukana sellaiset kädentaidot, joita teemme ainakin silloin tällöin tai olemme jossain vaiheessa elämäämme tehneet enemmän. Osaisimme myös muutamia muita tarvittaessa esim. mies on korjannut muuraamalla keittiössämme olevan vanhan puuhellan, joka oli sortunut. Muuraamista en kuitenkaan listaan lisännyt.
Minä:
• neulonta
• virkkaaminen
• ompelu, tilkkutyöt
• kirjonta
• mosaiikkityöt
• kehrääminen
• kutominen
• huonekalujen entisöinti
• askartelu
• japanilainen kirjansidonta
• värjääminen
• metallilankatyöt
Mies:
• rakentaminen (kaikki talonrakentamisen työvaiheet perustusten kaivamisesta ja kivijalanvalamisesta ikkunoiden lasittamiseen)
• remontointi (perinteiset menetelmät)
• auton, koneiden ja veneen korjaus ja kunnostus
• betonityöt
• pienoismallien rakentaminen
• huonekalujen rakentaminen ja entisöinti
Miksi teemme käsitöitä?
Ennen kaikkea teemme asioita käsillämme, koska se on kivaa. Itse tehden saamme tarpeellisia asioita, joita emme muuten saisi. Siten voimme käyttää luovuutta ja luoda uutta. Itse tekemällä osaa arvostaa asioita enemmän. Se auttaa myös tietämään enemmän tavaran alkuperästä. Itse tehden pystymme tekemään ekologisempia ja eettisempiä tavaroita. Joissain asioissa itse tekemällä säästää myös rahaa. Tekstiilitöissä yleensä ei. Villapaidan saisi paljon halvemmalla suuren ketjun liikkeestä, kuin maksaa ostaa langat sitä varten. Rakentamisessa ja remontoinnissa säästöt ovat isoja.
Itse tekeminen ei meillä liity pelkästään käsillä tekemiseen. Teemme ruuan hyvistä raaka-aineista, leivomme leipää usein, olen ollut mukana tekemässä kahta kasvisruokakeittokirjaa ja lehtiä, järjestämässä aatteellista toimintaa sekä kulttuuritapahtumia. Kesäisin yritämme kasvattaa kukkien lisäksi myös syötävää. Uskomme, että tekemällä itse voimme tehdä ainakin omasta maailmastamme mielekkäämme. Toivottavasti voimme vaikuttaa positiivisesti jonkun muunkin maailmaan.
Osallistuvatko lapsemme käsitöiden tekemiseen?
Ei vielä, mutta tulevaisuudessa toivottavasti. Olen saanut itse tekemisen mallin isovanhemmiltani, kotonani ei tehty itse muuta kuin ruokaa. Toivon kuitenkin voivani välittää tyttärelleni tämän mielestäni elämää rikastavan tavan elää. Toisaalta itse tekeminen on varmasti asia, jonka tyttäreni on saanut äidinmaidossaan. Hän on jo synnytyslaitoksella nähnyt minun neulovan. Tapani olla lasten kanssa on tekevä. Ennemmin järjestän lapselle askartelemista tai muuta mielekästä tekemistä, kuin avaan television tai tietokoneen.
6 kommenttia:
Olen viime aikoina miettinyt, miten paljon pieni harrastukseen liittyvä pohtiminen avaa asioita itsestä itselle. Jos tuo opiskelija tarvitsee lisää vastauksia, voit laittaa kyselyn sähköpostiini: villakeranen@gmail.com
Kiitos kun laitoit tänne kans sun vastaukset. Mielenkiintoista kuulla elämästäsi/nne näitä asioita.
Mielenkiintoista, hyviä vastauksia. Pisti ihan miettimään, että eipä oikeastaan tule tuollaista asiaa juuri ajateltua, kuin että mitkä ovat elämänarvot. Että kyllähän sen itse niinku tietää ja tuntee, mutta äkkiseltään tuntuisikin hankalalta laittaa se paperille. Hirmuisen hyvin olit osannut kiteyttää teidän arvoja. Ehkä olet pohtinutkin asiaa enemmän.
Mielenkiintoista lukea vastauksiasi :) Teidän arvonne tuntuvat niin kovin läheisiltä omillemme.
Sain saman kyselyn ja tänään aioin laittaa vastaukset eteenpäin.
Mielenkiinnolla luin vastauksia, moni kirjoittamasi asia oli kuin minun 'kynästäni'.
Mukavaa sunnuntaita :)
Minna: Muistankin lukeneeni jokin aika sitten jonkun sun listan. Se oli kiinnostavaa lukea. Lukiessani mietin omia vastauksiani samoihin asioihin. Tällaiset selkeyttää ajatuksia.
heini: Siksi kai laitoinkin, ajattelin, että samoja asioita kuin muutenkin, mutta ehkä vähän eri vinkkelistä.
Maiju: Opiskellessa piti kirjoittaa kasvatusnäkemys, jossa piti olla mukana omat elämänarvot. Silloin niitä mietin. Kai ne aika samanlaisia olivat, kuin nytkin. Pitäisikin ehkä kaivella ne esille ja verrata.
Katja: Bloggaajissa tuntuu olevan aika paljon samanhenkistä porukkaa. Se on varmaan syykin, miksi tästä on muodostunut niin tärkeä juttu mulle.
RuusuLiisa: Mietinkin sitä, että saakohan tuo opsikelija liudan samanlaisia vastauksia. Olisi mielenkiintoista sitten joskus lukea tuo gradu.
Lähetä kommentti