Kesälomalla

ollaan. Mies oikeasti ja minä niin lähellä, kuin kesälomaa voin olla. Mies ehtii hoitamaan tyttöstä vähän enemmän, kuin tavallisesti ja minä saan paljon kaivattuja hengähdystaukoja. Niiden aikana on hyvä tehdä kotihommia ja tyhjentää päätä. Kun on ollut aikaa ajatella, tajusin tyttösen olevan varsin vaativa tyttönen. Tyttönen on saanut maistella muutaman kerran riisivelliä, mutta vatsa ei tainnut tykätä siitä. Tai toivottavasti se oli jotain muuta.

Ekstempore reissuja on harrastettu, sillä ilmaistoitu auto on parasta, mitä näillä helteillä tiedän. Turusta löytyi hyvä lastenvaatekirppis, josta tyttönen sai vaatevarastoonsa täydennystä syksyksi ja talveksi. Samasta kaupungista on katoamassa maanmerkki, joka joskus oli kotini lähellä.

Kissan nenän nokeentumisarvoitus saatiin ratkaistua. Hetken jo luulimme kissan kokonaan kadonneen. Mies todisti eräänä iltana naapurin kissan ja ketun tappelua. Muutama päivä sen jälkeen omistamme toinen katosi useammaksi päiväksi. Se taisi olla kuitenkin helteitä piilossa ja saapui kotiin, kuin ei olisi reissussa ollutkaan.