Elämä

on muuttunut hieman ennalta arvattavammaksi. Tyttönen viettää edelleen paljon aikaa tisulla, mutta nyt syöttöjen välillä on selkeä tauko. Olen saanut tehtyä käsitöitä, olemme olleet reissussa ja pääni voi paljon paremmin. Mutta jotten antaisi liian positiivista kuvaa elämästämme, niin seuraavan kuvan takin olen neulonut ennen tyttösen syntymää. Ompelin vain napit viime viikolla. Kuva on otettu tyttösen ensimmäiseltä merimatkalta eli Suomenlinnan lautalta.

Kesäisen kassin sain alusta loppuun aikaiseksi kolmessa päivässä! Lappujen virkkaaminen sopii hyvin tähän elämäntilanteeseen. Voinkin luvata esitteleväni jatkossakin virkattuja lappuja. Kassista tuli paljon hippimäisempi, kuin tarkoitus oli. Lankoja ostaessani en ehtinyt tyttösen heiluttelulta tarkastamaan keriä kunnolla. Mutta värikkyys ei haittaa. Käytän kassia siitä ilosta, että pystyin sen tekemään.  Toivottavasti se muistuttaa mua jatkossa siitä, kuinka tärkeää on tehdä asioita, joista saan voimia jaksaa arkea.

Olimme tyttösen kanssa taas muutaman päivän mökillä. Paluumatkalla kävimme Riihimäen lasimuseossa. Kaunista vanhaa ja uutta lasia. Nanny Stillin työt olivat kauneinpia. Tyttönen nukkui näyttelyn läpi kantoliinassa ja minä huokaisin helpotuksesta. Elämän helpottuminen ei ikävä kyllä vielä näy ulkonäössäni. Katsoin itseäni museossa peilistä. En ottanut siitä valokuvaa. En myöskään aio ruveta streessaamaan asiasta. Vannoin viime syksynä, ettei minusta ikinä tule sellaista kotiäitiä, joka kulkee hiukset likaisina miehensä vekkareissa kylällä. Paljoa ei kyllä puutu. Älkää pelästykö, jos törmätään.