Sormet oli saatava jo multaa, joten vaihdoin kukkiin mullat. Kuvassa on talvesta hengissä säilynet pelakuuni. Laitoin ne jo toiveikkaasti lämmittämättömälle kuistille, mutta viime yön ja tämän aamun -16,5 asteen pakkanen sai mut hakemaan ne toistaiseksi sisälle. Jäljellä olevat lehdet ehtivät hieman paleltua. Toistaiseksi ne näyttävät aika surkeilta, mutta niinhän ne aina talven jäljiltä näyttävät. Uusia lehdenalkuja on jo näkyvissä.
En malttaisi millään odottaa kevättä. Kevät on vuodenajoista paras. Silloin kaikki ihana on vielä edessä. Tänä keväänä oman lisänsä odotukseen tuo myös viime syksyn kukkasipuli istutukset. Olin syksyllä aivan kohtuuton ja tilasin sipuleita 60 eurolla. Perustelin itselleni ja kaikille ostostani kauhistelleille kohtuuttomuuden sillä, että keväällä kukat tuntuvat kaikista ihanimmilta. Nautin keväällä kukista paljon enemmän kuin keskikesällä.
-----------------------------------------------------------
Osallistuin vanhingossa Lankatarinoita blogissa haasteeseen. En jaksanut lukea pienellä präntättyä. Mutta oikeastaan haaste on hauska.
Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.
1 kommentti:
Looks nice.
Lähetä kommentti